Hovirinta, Piispanlähde ja Valkeavuori
Lasten- ja nuortentalot Kaarinan keskustassa

Tämän kannanoton tarkoituksensa on esitellä vihreä näkemys aiemmin jo valtuustossa osin päätettyyn keskustan kouluverkon kehittämiseen, koska kaikkien kolmen koulun kunto on elinkaarensa loppuvaiheessa romahtanut. Linjauksella tuodaan esiin vihreiden tavoitteet poliittiseen valmisteluun ja päätöksentekoon.

Olemme tilanteessa, jossa on päätettävä, korjataanko koulut vai rakennetaanko kokonaan uudet.

Visio
Kaarinan kaupungin keskustassa on vuonna 2027 kolme lasten- ja nuortentaloa. Niissä toimivat luokat 1-9, päiväkoti ja neuvola. Tilat ovat terveelliset, turvalliset ja täyttävät ajanmukaiset opetuksen sekä oppimisen tarpeet. Taloista on muodostunut alueensa sykkiviä keskuksia, joissa on vireää kansalaistoimintaa seitsemänä päivänä viikossa.  

Taustaksi
Kaarina elää suurta muutosta. Maailma muuttuu nopeassa tahdissa. Kaarinan väestömäärä kasvaa ja väestön keski-ikä nousee kasvattaen vanhimpien ikäluokkien osuutta.   Samaan aikaan syntyvyys laskee, mutta muuttoliike tuo lapsiperheitä kuntaan. Väestönkasvun merkittävimmät kasvualueet sijoittuvat kaupungin länsiosaan Piispanristin, Lemunniemen ja Keskustan länsipuolelle sekä keskustan itäpuolelle Rauhalinnaan, Voivalaan ja Hulkkioon.

Koulun oppimisympäristö kaipaa uudistumista uuden opetussuunnitelman ja yhteiskunnallisten muutosten seurauksena.  Keskustan kolmen koulun elinkaari on lopuillaan. Rakennuksissa on ilmennyt terveydellisiä ongelmia huonon sisäilman muodossa. Kaikki kolme rakennusta on purettava tai peruskorjattava.

Kaikista kolmesta koulusta on rakennettava Piispanlähteen mallin mukaan lasten- ja nuortentaloja, jossa perusopetuksen luokkien 1-9 lisäksi toimii päiväkoti ja neuvola. Näin kaikilla alueen lapsilla on tasavertaiset ja samanlaiset kouluolot. Koulujen oppilasmääräksi rajataan 800 oppilasta. Hovirinnan taloon tulevat sekä suomen- että ruotsinkielinen koulu, jossa ovat luokat 1-9.

Koulutaloista muodostuu asuinalueen keskeisiä ytimiä, joilla on suuri sosiaalinen merkitys ja vaikutus. Sote-uudistuksen myötä kaupungin keskeisin ja suurin palvelualue on kasvatus ja koulutus.

Vihreät pääkohdat:

  1. Terveys lähtökohdaksi
    Koulujen kuten muidenkin julkisten tilojen on oltava terveellisiä ja turvallisia. Oppilaiden oppimisympäristön terveyttä suojaa terveydensuojelulaki. Uusi kuntalaki edellyttää, että kunta huolehtii asukkaidensa ennaltaehkäisevästä hyvinvoinnista.  Perusopetuslaki edellyttää terveellistä oppimisympäristöä.
    Nämä lainsäädännöstä lähtevät periaatteet ohjaavat koulujen korjaamista ja uudisrakentamista.
  2. Ajanmukainen oppimisympäristö
    Koulujen uudisrakentaminen mahdollistaa ajanmukaiset oppimisympäristöt uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Elinkaarensa päässä olevat rakennukset eivät ole enää terveellisiä eivätkä palvele nykyaisia opetus- ja oppimismeto-deja. Koulujen uudistaminen on välttämätöntä.
  3. Lapsen polku – kasvamis- ja oppimispolku tuttu ja turvallinen.
    Kaikille kaupungin keskusta-alueen lapsille luodaan oikeus syntymästä lähtien kasvaa ja oppia samassa yhteisössä perusopetuksen loppuun asti. Lasten- ja nuortentaloista ei tehdä liian suuria laitoksia. Koko rajataan 800 oppilaaseen.
  4. Perhe ja yhteisöllisyys
    Perheiden kotiutumista ja yhteisöllisyyttä edistää sosiaalisia kohtaamisia tarjoava lähiyhteisö, mikä voidaan ottaa omaksi lapsen syntymästä alkaen. Vanhemmilla on näin mahdollisuus vertaiskohtaamisiin ja – tukeen.
  5. Lähikouluperiaate
    Lapset säilyttävät kaveripiirinsä ja kokevat lähikoulunsa omakseen. Siksi myös erityisen tuen ryhmät on tärkeä perustaa omaan kouluun. Itsetunto vahvistuu, koulumotivaatio kasvaa. Koulu ei ole liian suuri laitos, jonne yksilö hukkuu. Koulumatka on tuttu ja turvallinen.   
    Tämä näkökulma koskee myös ruotsinkielistä koulua. Hovirinnan lasten- ja nuortentaloon on tarpeen saada niin suo-men- kuin ruotsinkielinen perusopetus eli luokat 1-9. Näin yläkoulun oppilaiden ei tarvitse enää kulkea Turkuun asti kouluun.
  6. Nuorten näkökulma
    Murrosikäisten nuorten sijoittaminen kolmeen kouluun jakaa nuoria pienempiin yksiköihin. Tuki, turva ja yhteisöllisyys on parempi. Lieveilmiöt ja avuntarve nähdään helpommin. Nuoret tuntevat toisensa. Niin myös opettajat nuoret ja nuorten tarpeet. Yhteishenki kasvaa, vastuullisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee.
  7. Uusi koulu – ajanmukaiset tilat
    Kaikkien koulujen tonteilla on tilaa ja ne saadaan toimiviksi, kun suunnittelussa ei tarvitse rajoittua vanhoihin tiloihin. Uusi koulu on aina terveellisempi kuin monia korjauksia nähnyt peruskorjattu elinkaarensa loppua lähentelevä talo. Koulun tulee olla myös viihtyisä ja kaunis: silloin edistetään oppilaiden hyvinvointia.
  8. Tulevaisuusnäkökulma
    Väestönkasvua tapahtuu 10-20 vuoden aikana Lemunniemen, Piispanristin, Herrasniityn ja keskustan alueille. Piispanlähde ja Hovirinta yhtenäiskouluina voivat pitkälle tyydyttää näiden alueiden oppilasmäärän kasvun.
    Rauhalinnan, Kesämäen, Hulkkion ja Voivalan asukasmäärän kasvun tuoma oppilasmäärä mahtuu Valkeavuoren kouluun.
  9. Talous
    Ihanteellinen koulun oppilasikäluokka on 80 oppilasta kullakin luokka-asteella: alakoulussa 480 ja yläkoulussa 240 oppilasta. Toki luvut joustavat puoleen ja toiseen ikäluokkien mukaan.
    Erityisen tuen oppilaita voi silloin olla 80 oppilasta, mikä vastaa nykyistä suhteellista osuutta (8%). Näillä oppilasmäärillä ja vähäisellä koulukuljetustarpeilla koulun oppilaskustannus on edullinen. Rahaa jää enemmän tärkeimpään – kasvatukseen ja opetukseen.
  10. Joustavuus
    Kolmen koulun mallilla voidaan saavuttaa joustava ja tehokas koulutilojen käyttö oppilasmäärien vaihdellessa kaupungin väestömäärän kasvaessa ja demograafisten tekijöiden vaihdellessa. Tilojen suunnittelussa on tärkeä nähdä kauas, jolloin on välttämätöntä ottaa huomioon muunneltavuus ja erilaiset käyttötarpeet.
  11. Rakennustapa
    Ennen rakentamispäätöstä tuodaan päätöksenteon harkittavaksi, millainen ja millä tavalla uusi koulu rakennetaan: puusta rakennettavaa vaihtoehtoa Koulujen sijoittelua tontilla voidaan optimoida, kun koulu kokonai-suudessaan rakennetaan uudelleen. Halvin ratkaisu on harvoin lapsille paras.
  12. Rahoitus
    Kolmen koulun rakentaminen samaan aikaan on valtava ponnistus Kaarinalle. Kaupunki velkaantuu väistämättä merkittävästi lisää. Siksi rahoituksen järjestämiseksi on tutkittava kaikki mahdollisuudet.

Koulukohtainen tarkastelu

Hovirinnan koulutalo

Tausta

Koulu on rakennettu vuonna 1980. Rakennus on tasakattoinen ja sisätiloiltaan hyvin vanhanaikainen: pitkien käytävien varrella sijaitsevat luokat. Koulu ei tarjoa tilojensa puolesta uusilta oppimisympäristöiltä edellytettäviä tarpeita.

Koulussa on jo vuosia ollut sisäilmaongelmia. Syyt on kartoitettu. Vauriot ovat merkittäviä ja vaikeita. Niiden todellinen laajuus ei ole selvillä.

Sisäilma ei ole korjauksilla parantunut: iso määrä oppilaita ja koulun aikuisia on oireillut ja sairastellut. Valtuusto on päättänyt sijoittaa kaikki oppilaat väistötiloihin, mitkä otetaan käyttöön nyt lokakuussa.

Terveystarkastaja on syyskuussa lähettänyt kaupungille selvityspyynnön todeten, että koulussa terveydensuojelulain mukainen terveyshaitta.

Toimenpiteet

Koulu puretaan. Tavoite tulee olla, ettei mitään koulun tiloja käytetä väistötiloihin siirtymisen jälkeen opetukseen eikä muuhun tarkoitukseen. Virkamiesten on tuotava mitä pikimmin kaikista tiloista, mitä vielä tarvitaan vaihtoehtoiset ratkaisut päätettäviksi. Mikäli tiloja kuitenkin käytetään, tulee se olla terveysviranomaisten hyväksymää.

Valtuusto ei ole päättäessään väistötilojen hankinnasta määritellyt niiden tasoa. Koululle hankitut väistötilat ovat huonommat kuin Valkeavuoressa. Se ei ole tasapuolista eri alueiden ja oppilaiden kohtelua. Tilojen sopivuutta tulee tarkastella uudestaan, koska uudisrakentaminen vie muutaman vuoden. Mikäli päädytään peruskorjaukseen, on väistötilojen kuntoa ja soveltuvuutta seurattava tarkasti ja ryhdyttävä välittömiin toimiin, jos niiden käytössä ilmenee terveyshaittaa.

Valtuusto jätti myös tutkittavaksi vaihtoehtoiset ratkaisut erikoisluokkien ja muiden tilojen osalta. Tästä ei ole saatu vaihtoehtoista esitystä, vaan virkamiehet ovat päättäneet valtuuston puolesta, että oireilevat ja sairastelevat lapset sekä aikuiset voivat käyttää edelleen koulua. Odotamme edelleen tällaista esitystä.

Osa oppilaista on saanut lääkärintodistuksen,  eivätkä he saa mennä enää tuohon sairaaseen rakennukseen. Tilanne on lapsille kohtuuton: ei yksin oppimisen, sairastumisriskin vaan myöskin sosiaalisen leimautumisen näkökulmasta.

Koulu rakennetaan lasten- ja nuortentalon mallin mukaisesti 800 oppilaan suomen- ja ruotsinkieliseksi yhtenäiskouluksi, jossa toimivat myös päiväkoti ja neuvola. Hovirinnan päiväkoti on myös elinkaarensa lopuillaan. Sen kunto on tutkittava ja harkittava päiväkodin rakentamista uuteen lastentaloon.

Hovirinnan alueen lapsia ja perheitä ei voi kohdella eriarvoisesti ja pitää heitä niin Piispanlähdettä kuin Valkeavuortakin huonommissa koulu- ja muissa tiloissa.

Koulun uudisrakentaminen tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe – lastentalo: suomen- ja ruotsinkielinen perusopetus luokat 1-6 ja neuvola – toteutetaan käynnistäen välittömästi suunnittelutyöt ja rakentaminen.

Lastentalo suunnitellaan siten, että siihen voidaan rakentaa yläkoulun tilat ja tarvittaessa päiväkoti toisessa vaiheessa. Tämä toteutetaan Piispanlähteen lastentalon uudisrakentamisen jälkeen.

Piispanlähteen lastentalo

Tausta

Piispanlähteen lastentalon vanhin osa – Piispanristin koulu – on rakennettu vuonna 1975. Koulu on rakennettu KVR-urakkana tasakattoisena rakennuksena. Muutama vuosi valmistumisen jälkeen on vanhan tasakaton päälle rakennettu nykyinen katto.

Koulu on vuotanut valmistumisestaan asti eikä kaksi kattoakaan ole tilannetta parantanut – pikemminkin päinvastoin. Koulussa on ollut säännöllisesti vuosikymmenten kuluessa lukuisia kosteusvaurioita. Talo on päätetty purkaa. Valitettavasti vaan lastentalon uusi osa rakennettiin osiin vanhan osan sisään juuri pahimmasta paikasta: liikunta- ja ruokasalin kohdalta. Rakennustyö tulee olemaan vaativa.

Toimenpiteet

Koulun purkaminen ja uudisrakentaminen on otettu investointiohjelmaan. Tilaohjelma on päivitettävä ja mietittävä vielä ennen lopullista ratkaisua.

Toteuttaminen tulee suorittaa mahdollisimman nopeasti. Erityisen tarkasti on tutkittava, ettei vanhasta koulutalosta jää rakennuksen keskelle osia, joista seuraa suuria korjaustarpeita.

Valkeavuoren lasten- ja nuortentalo

Tausta

Valkeavuoren vielä käytössä oleva koulu on rakennettu 60-luvun lopussa. Koulussa on ollut pitkään ajoittaisia kosteusvaurioita ja sisäilmaoireilua sekä – sairastelua. Rakennusta on tutkittu ja korjauksia tehty runsaasti: yli neljän miljoonan euron edestä.

Korjaukset eivät ole auttaneet. Sisäilmaongelmat ovat jatkuneet. Kaupunginvaltuusto kokoontui poikkeuksellisesti juhannuksen jälkeen päättämään väistötilojen hankinnasta. Silti niiden hankinta venyi niin pitkälle, ettei tiloja saada käyttöön ehkä ennen vuoden loppua.

Kaupunginvaltuusto on maaliskuussa 2016 päättänyt Valkeavuoren lastentalon rakentamisesta puretun entisen Ylikylän koulun tilalle. Uuteen rakennukseen on suunniteltu perusopetuksen luokkia 1-6, neuvolaa ja päiväkotia. Osin myös yläkoulun oppilaiden kanssa yhteiskäytössä olevia tiloja. Koulun kooksi on kokonaisuudessaan määritelty 800 oppilasta.

Toimenpiteet

Koulu on purettava.

Uusi lasten- ja nuortentalo on suunniteltava kokonaisuutena jo tehdyn lastentalon suunnitelman pohjalta. Koululle rakennetaan normaalisti  1200 brm2:n liikuntasali koulun toiminnalliseen yhteyteen.  Koulun arkkitehtikuvissa oli alussa mukana koulun sali: silloin sen neliömäärä oli vielä alle tuhat neliötä.

Väistötiloihin siirtymisen jälkeen ei koulun nykyisiä tiloja tule käyttää ellei niiden käytölle ole terveysviranomaisten selkeää kirjallista puoltoa. Paras terveysratkaisu on vaihtoehtoisten tilojen käyttö. Niiden etsintä ja tarvittaessa hankinta tulee tehdä pian.

Liikuntahalli

Koulun liikuntasalin vaihtoehdoksi on noussut suuren(3124 m2) ja 7.3 M€ (2337€/m2) maksavan hallin rakentaminen koulun läheisyyteen. Hallin tarve on perusteltu, mutta näin kalliin hallin rakentaminen tässä taloustilanteessa herättää kysymyksiä.

(Luvut ovat teknisen lautakunnan 10.10.17 investointiohjelmasta.)

Koulun liikuntasalin kokoa on kasvatettu peräti 1600brm2:iin. Salin suurta neliömäärää perusteltiin sillä, että se on pitkän ja erillisen käytävän päässä koulurakennuksesta ja silloin neliöitä tulee. Yleensähän koulun sali on kiinteästi koulun yhteydessä. Tällä tavalla menetellen koulun salin kustannukset saadaan kasvamaan 3.739 M€:oon. Näin voidaan todeta, että erotus on vain kolmisen miljoonaa isoon saliin verrattuna.

Koululle riittävä sali on kooltaan enintään 1200 brm2 ja se maksaa 2.804 M€. Eli on 4.5M€ suurta liikuntahallia halvempi.

(Erillisenä laskelmana on todettava, että Hovirinnan koulun peruskorjauksen on arvioitu maksavan 6M€. Mikäli tuo nyt liikuntahalliin käytettävä summa käytetäänkin uuteen Hovirinnan kouluun seuraavasti:

  • peruskorjausmääräraha 6M€ (siis raha mikä on varattu peruskorjaukseen)
  • liikuntahallista kaavailtu 5M€ (raha mikä jää jos Valkeavuoreen rakennetaan liikuntasali)
  • lisärahan tarve 4 M€  (lisämäärärahan tarve)
  • koko rahoitus 9M€

Hovirinnan koulun nykyistä koulua vastaavan uudisrakennuksen kustannusarvio on 14.927 €. Hovirinnan koulun uudisrakentaminen jää selkeästi toiselle sijalle tärkeysjärjestyksessä, koska liikuntahalli nähdään sitä tärkeämmäksi.

Näistä esitellyistä laskelmista seuraa, että on perusteltua purkaa myös Hovirinnan koulu ja rakentaa suuri liikuntahalli myöhemmin.

On vielä huomattava, ettei liikuntahallin ylläpitokustannuksia ole lainkaan esitetty. Samoin, kun halli on auki 14h/7pv, tarvitaan vähintään kolme hallinhoitajaa, siivoojia… Myös hallin vaatimat parkkipaikat ja ympäristötyöt ovat jääneet huomiotta. Vuosittaiset kiinteistö- ja käyttökustannukset nousevat sisäisine vuokrineen satoihin tuhansiin euroihin.

Tämä hanke on esimerkki siitä, kun on tahtoa, vaikka ei olisi resursseja. Kovaa arvostelua on kuulunut poliitikoilta koulujen korjaustarpeista, mutta liikuntahallin kaikista kustannuksista ei ole nähty samaa ongelmaa. )

Kaarinan Vihreät
Hannu Rautanen
Koulusuunnittelun ohjausryhmän jäsen
kaupunginvaltuutettu