Vastauksena Matti Alanderin kirjoitukseen 14.2.2018 Kaarina-lehdessä

Turun valtuustossa ollaan tekemässä päätöstä joukkoliikenteestä, jopa vuosisadaksi eteenpäin.  Julkiselle liikenteelle (ratikka tai bussi) esitetään omia kaistoja ja etuajo-oikeutta.  Tämä on järkevää ja käyttäjiä houkuttelevaa, koska Turun alueen kaikkien 300 000 asukkaan liikkuminen ei autoilla yksinkertaisesti onnistu.

Kaarinan valtuuston päätöksen 172/2015 lopussa on  ”… kehittää runkobussilinjastoja siten, että matka-aikoja saadaan kaista- yms. etuusjärjestelyillä…”.

Meistä yli puolet asuu kerros- ja rivitaloissa.  Ja luku kasvaa jatkossa.  Kysymys tiivistyy Piispanristin ja keskustan tulevaisuudessa jopa 20 000 ihmisen pääsyyn Turun joukkoliikenneverkostoon (myös syöttöliikenne, liityntäparkit ja katokset).  Sillä kaarinalaisten pääosan ajaminen henkilöautolla Turkuun ja Turussa vaikeutuu, kun joukkoliikenteen kaistat ja kävelykadut tulevat rajoittamaan yksityisautoilua.

Edelleen mikäli Turussa Keskustavisio (Markku Wilenius), kaupunkistrategia 2029 toteutuu edes osittain, tullaan Turun keskustaa, jokivartta, Kupittaatakin kehittämään julkisten kaupunkitilojen sekä kävely-, pyöräly- ja ihmisystävälliseen suuntaan.

Kirjoitit: ”Lyhyet matkat, monet jarrutukset ja kiihdytykset ovat myrkkyä raitiotiekalustolle ja talvi ikuinen ongelma”.   Aivan sama koskee busseja, jopa pahemminkin jäisillä kaistoilla ja pysäkeillä!  Pariisin ilmastosopimuksen ja IPCC raporttien valossa dieselmoottoriin ei pidä enää investoida.

Kaarina ei voi jäädä syrjään Turku-Raisio-liikennereformista. Ehdotan meiltä aktiivista panosta naapurien suunnitellessa joukkoliikenteen harppauksenomaista kehittämistä. Seutuyhteistyö samoin kuin keskustelu joukkoliikenteestä on elintärkeää.

 

Aaro Kiuru

Kaarinan Ympäristölautakunnan jäsen