Kaarinan vihreiden keskeinen päämäärä on tehdä työtä lastemme ja muiden asukkaidemme hyvinvoinnin edistämiseksi. Silloin varhaiskasvatus ja koulu ovat keskiössä.

Jokainen sukupolvi on Kaarinassa kuten koko maassa uskonut vahvasti siihen, että lapsissa ja nuorissa kasvaa tulevaisuus. Lasten paras olkoon siis edelleen Kaarinassakin yhteinen päämäärä.

KAARINAN KESKUSTAN KOULUT

Tausta

Kaarinan keskustassa on kolme koulua: Hovirinta, Piispanlähde ja Valkeavuori.

Hovirinnassa on kaksi koulua: suomenkielinen ja ruotsinkielinen, luokat 1-6.  Piispanlähde ja Valkeavuori ovat yhtenäiskouluja, luokat  1-9.

Kaikissa kouluissa on pienryhmiä. Valkeavuoressa myös kymppiluokka. Hovirinnassa ja Valkeavuoressa erityisen paljon.

Kuusiston 1-6-luokkien koulun oppilaat siirtyvät yläkouluun keskustan kouluihin, pääosin Valkeavuoreen.

Hovirinnan suomenkieliset  oppilaat hajautetaan yläkouluun siirryttäessä kahteen kouluun – Piispanlähteelle tai Valkeavuoreen. Hovirinnan ruotsinkieliset oppilaat käyvät yläkoulun Turussa.

Piispanlähde on lasten- ja nuortentalo. Lastentalossa on myös päiväkoti ja neuvolan tilat. Lapsen koulupolku on viitoitettu näin tutuksi ja turvalliseksi syntymästä perusopetuksen loppuun. Samanlaisella mallilla on pyrkimys kehittää kaikkia nykyisiä yhtenäiskouluja.

Nykytilanne

Valkeavuoren koulu on purettu sisäilmaongelmien takia. Piispanlähteen lastentalon vanha osa – entinen Piispanristin koulu – on myös päätetty purkaa koulun tultua elinkaarensa loppuun. Aikanaan KVR- urakkana rakennettu koulu on ollut kaupungin murheenkryyni valmistumisestaan asti.

Valtuusto on taas päättänyt, että Hovirinnan koulu peruskorjataan, mutta päätöksen jälkeen on uudelleen harkinnassa koulun purkaminen ja uuden koulun rakentaminen. Vihreät kannattavat ja vaativat uuden koulun rakentamista. Peruskorjaukseen liittyy taloudellisia, rakenteellisia ja ajan kanssa muodostuvia terveydellisiä riskejä.

Oppilaat käyvät koulua väistötiloissa Hovirinnassa huonoissa parakeissa ja sijoitettuina eri puolille kaupunkia. Valkeavuoressa on laadullisesti korkealuokkaiset väistötilat. Hovirinnan koulutalon oppilaat ovat joutuneet epätasa-arvoiseen asemaan koulutilojen suhteen.

Väestökehitys

Kaupunkikehityspalvelujen tuoreen laskelman mukaan kaupungin väestömuutosten takana ovat seuraavat tekijät:

  • Pienten lasten ja koululaisten määrä kasvaa loivasti koko kaupungin alueella – alueellisesti erot ovat merkittäviä.
  • Ikäihmisten määrä kasvaa kaikkialla – eniten keskustassa.
  • Vanhoilla asuinalueilla tapahtuvat muutokset pitävät asukaslukua vakaana – lasten määrä vähenee. Ikäihmisten määrä kasvaa.
  • Kaarinan kasvu perustuu uusien asuinalueiden rakentamiseen – asukkaat työikäisiä aikuisia sekä lapsia ja nuoria, keskustassa myös ikäihmisiä.

Kaarinan keskustassa rakennetaan runsaasti – melkein 70-luvun malliin. Väestöennusteet lupaavat  asukas- ja oppilasmäärän merkittävää kasvua lähivuosina.

On huomattava kuitenkin, että Kaarinan väestönkasvu on ollut viime vuosina prosentin luokkaa eli 300-400 asukkaan välillä. Jos trendi jatkuu,  vuonna 2028 asukkaita olisi 3000-4000 nykyistä enemmän ja vuonna 2035 5100 – 6800 enemmän.

Teoriassa ja ehkä myös käytännössä maankäytön laskelmien osoittama ja uudisrakentamisen sekä muiden muutosten kautta taulukon vuoteen 2035 tapahtunut väestönkasvu on mahdollinen skenaario.

Kaupungin kunnanosa

Väestölisäys  vuoteen 2035

Länsiosa, Piispanristi…

7500

Keskusta, Hovirinta…

1200

Itäosa, Rauhalinna, Voivala

2250

Yhteensä

8700

Eniten oppilasmäärä kasvaa Piispanlähteellä ja Valkeavuoressa sekä Hovirinnassa  ruotsinkielisten oppilaiden määrän lisääntyessä. Kasvu on myös hyvin nopeaa, mikä käy ilmi myöhemmin oppilasmäärien kasvua kuvaavista taulukoista.

Yli 30 vuotta jatkunut väestönkasvun piirteiden ja määrän seuranta antavat melko luotettavan kuvan tulevasta kehityksestä, koska myös maankäytön suunnittelu on määrätietoista ja hallittua.

Epävarmuustekijöitä ovat mm. syntyvyyden aleneminen, asumistapamuotojen muutos ja asukasrakenteen muutos vanhoissa asunnoissa, joista ikääntyneet muuttavat pois.

Oman lukunsa tuovat  ennustamiseen ruotsinkielisten asukkaiden ja maahanmuuttajaperheiden toisen polven eli Suomessa syntyneiden lasten määrän kasvut.

Parin viime vuoden myönteinen – kansainvälinen ja kansallinen –  taloudellinen noususuhdanne on lisännyt asuntorakentamisen määrää kuten myös maakunnan positiivinen rakennemuutos. Kehitys on ollut odotettua nopeampaa ja sen odotetaan jatkuvan vielä seuraavat viisi vuotta.

Arviot oppilasmääristä

Maankäytön suunnittelun osana laaditaan väestöennusteet ja niiden avulla arvioidaan oppilaiden määrät. Näin on tehty tuoreeltaan myös nyt.

Koulukohtaiset oppilasluvut on saatu koulutoimiston laatimasta selvityksestä. Luvut kertovat, kuinka paljon kunkin koulun oppilasmäärät kasvavat.

Hovirinta

2018

2025

2035

 yhteensä

481

573

573

kasvu, opp

92

kasvu – %

19%

Hovirinnan koulussa suomenkielisten oppilaiden määrän ei arvioida juurikaan kasvavan vaan kasvu on seurausta ruotsinkielisistä oppilaista. Jostain syystä kasvun on arvioitu pysähtyvän vuoteen 2025, vaikka juuri sen jälkeen ikärakennemuutos tuonee merkittävästi lapsiperheitä ikäihmisiltä vapautuneisiin asuntoihin.

Piispanlähde

2018

2025

2035

alakoulu

394

524

680

yläkoulu

268

354

432

yhteensä

662

920

1164

kasvu, opp

258

502

kasvu – %

39%

57%

Piispanlähde toimii kahdessa eri rakennuksessa, jotka sijaitsevat 800 metrin  päässä toisistaan. Oppilasmäärän kasvu perustuu runsaaseen asuntorakentamiseen alueella. Jo alkanut kasvu on nopeaa ja jatkuu pitkään.

Valkeavuori

2018

2025

2035

alakoulu

417

551

575

yläkoulu

323

397

409

yhteensä

740

948

984

kasvu, opp

208

244

kasvu – %

28%

33%

Oppilasmäärän kasvu on seurausta alueen asuntorakentamisesta ja siitä, että Hovirinnan ja Kuusiston koulujen oppilaat  – 50-60 oppilasta – siirtyvät vuosittain yläkouluun Valkeavuoreen.  Niinpä näiden koulujen oppilaita on aina yhteensä 150-180 yläkoulun kolmella eri luokka-asteella.

Vuonna 2018 Valkeavuoressa olisi ”omia” oppilaita vain 143-173, vuonna 2025 217-247 ja vuonna 2035  229-259 oppilasta. Siis ilman Hovirinnan ja Kuusiston oppilaita.

Yläkoulujen oppilasmäärät

Isojen koulujen muodostamista on perusteltu koulun koolla: pienemmillä oppilaskohtaisilla kustannuksilla ja valinnaisuuksien lisäämisellä. On kuin oppilas, oppiminen, syrjäytymisen torjuminen ja lasten hyvinvointi olisivat toisarvoisia koulurakentamisen kriteereitä.

Kaarinan lähtökohta on ollut vuosikymmeniä jakaa yläkoulun oppilaat 200-300 oppilaan kouluyksiköihin. Suuntaus on ollut valtakunnallinen ja se on perustunut lapsen etuun. Samoin on tavoiteltu eri kaupunginosien oppilaiden tasapuolista kohtelua. Nämä arvot eivät ole menettäneet merkitystään.

Koulujen oppilaiden henkilökohtaiseen tuntemiseen perustuvat kasvatukselliset seikat sekä turvallisuus- ja logistiset kysymykset on siis tyystin unohdettu.

Yläkoulujen oppilasmäärät vuotuisten suunnitelmien mukaan ovat tällä hetkellä taulukon mukaiset.

Kotimäki

260

Piikkiön yhtenäiskoulu

252

Piispanlähde

265

Valkeavuori

312

Piispanlähteen ja Valkeavuoren yläkoululaisten määrän nostaminen 400 oppilaaseen poikkeaa merkittävästi kaupungin vakiintuneesta linjasta, jossa yhdessä koulussa on 200-300 yläkoulun oppilasta. Piikkiön yhtenäiskoulun koko oppilasmäärä on laskemassa merkittävästi.

Yhteiskunnallinen näkökulma

Yhteiskunnallinen tarkastelu on jäänyt Kaarinan koulusuunnittelussa kokonaan tekemättä, ikään kuin sitä ei olisikaan.

Koulutus on sote – uudistuksen jälkeen kaupungin suurin palvelualue. Kouluista on muodostumassa yhteisönsä monipuolisia toimintakeskuksia, joissa on toimintaa kaikenikäisille.

Uudet koulurakentamisen linjaukset opastavat kuntia luomaan vireitä, muuntautumiskykyisiä ja ajanmukaisia koulurakennuksia, joilla on palvelutehtävä ympäröivässä yhteisössään.

Kaupunginosat eroavat sosiaaliselta rakenteeltaan ja olosuhteiltaan merkittävästi toisistaan. Näiden erojen ottaminen huomioon on välttämätöntä neuvoloja, varhaiskasvatusta ja kouluja suunniteltaessa, korjattaessa ja rakennettaessa.

Tasa-arvosta ja syrjimättömyydestä kaupungin tulee pitää kiinni. Siksi kouluolojen on tärkeä olla samanlaiset eri osissa kaupunkia silloin, kun se on mahdollista.

Hovirinta

Alueen oppilaat tulevat enimmäkseen kerrostaloasunnoista mutta myös pieneltä osin omakoti- ja rivitaloalueilta. Koulu sijaitsee keskellä kaupunkia ja Hovirinnan asuntoaluetta. Siksi koulussa on paljon myös iltatoimintaa.

Hovirinnan suomenkielisessä koulussa on 289 oppilasta. Koulussa on eri kotikieliä oppilailla 15. Maahanmuuttajataustaisten, merkittävästi jo toisen polven oppilaiden osuus on viidennes eli 21%. On odotettavissa, että prosenttiosuus kasvaa edelleen vähitellen.

Hovirinnan alueella on suurin osa kaupungin vuokra-asunnoista ja asukkaiden vaihtuvuus on suurempi kuin muissa kunnanosissa. Tämä asettaa kaupungille haasteita hyvinvoinnin edistämiseen ja etenkin maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Toinen vähemmistö Hovirinnan koulussa ovat ruotsinkielisen koulun oppilaat (173) , jotka tulevat kouluun eri puolilta Kaarinaa.  Hovirinnan koulutalo on kaupungin monikulttuurisin.

Piispanlähde

Koulun oppilaat tulevat vanhoilta  Kairiskulman ja Koriston kerrostaloalueilta sekä laajoilta omakoti- ja rivitaloalueilta. Osin myös Hovirinnasta yläkoulun luokille. Asunnot ovat Piispanristillä enimmäkseen omistusasuntoja.

Koulussa on maahanmuuttajataustaisia oppilaita vähän ja heistäkin suurin osa on Hovirinnasta tulleita yläkoulun oppilaita.

Valkeavuori

Koulun oppilaiden asuinympäristössä on keskustan muiden koulujen oppilaisiin verrattuna enemmän omistusasuntoja sekä omakoti- ja rivitaloasutusta. Poikkeuksena Hovirinnasta tulleet  yläkoulun oppilaat.

Maahanmuuttajataustaisia oppilaita on nykyään enemmän kuin Piispanlähteellä.

Loppupäätelmä on, että juuri Hovirinnan koulussa tulee olla lasten- ja nuortentalo, jossa toimii koko peruskoulu (luokat 1-9), päiväkoti ja neuvola.

Lastentalo palveluineen on merkittävä tekijä etenkin maahanmuuttajien toisen polven kotouttamisessa ja suomalaisen arkikulttuuriin tutustuttamisessa.

Tasapuolista ja oikeudenmukaista on tietysti suomenkielisille oppilaille, että heidän koulupolkunsa on samanlainen kuin Piispanlähteellä ja Valkeavuoressa.

Kun ruotsinkielisten oppilaiden määrä vielä kasvaa, on 2020-luvulla uudelleen tutkittava, miten ruotsinkieliset oppilaat voivat käydä yläkoulunsa kotikunnassa kuten suomenkielisetkin.

Vihreä vaihtoehto koulurakentamiseen

Vihreiden esitys ja kanta on, että kaikki kolme keskustan koulua rakennetaan lasten- ja nuortentaloiksi. Eniten tälle on perusteita Hovirinnan koulun osalta.

Vihreä vaihtoehto

 Hovirinta

 Piispanlähde

 Valkeavuori

Alakoulu

530

480

570

Yläkoulu

250

530*

310

Yhteensä

780

1010

880

* Piispanlähteen yläkoululle sijoitetaan luokat 5-9.

Jokaisessa talossa on koko perusopetus, luokat 1-9. Sen lisäksi neuvola ja päiväkoti Piispanlähteen lastentalon malliin.

Vaihtoehdon toteuttaminen on 3-4 M€ kalliimpi kuin suurten kahden merkittävästi suuremman kouluyksikön rakentaminen. Koulun toivottavasti 50 vuoden elinkaaressa summa on 60 000 – 80 000 €/vuosi enemmän kuin muissa toteuttamisvaihtoehdoissa. Se on pieni kulu verrattuna siihen, mitä sillä saadaan.

Vain näin menetellen keskustassa asuvia oppilaita kohdellaan tasa-arvoisesti ja syrjimättä, kun koulupolku on käytävissä lähikoulussa koko perusopetuksen ajan. Tätä vahvistaa vielä syntymästä asti tuttu neuvolaympäristö tulevassa kouluyhteisössä.

Hovirinta

Uusi koulu rakennetaan alakouluksi, johon sijoitetaan sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen opetus nykyiseen tapaan. Valmistava opetus on myös tarpeellista säilyttää koulussa. Koululle tehdään tilat ruotsinkielistä esiopetusta ja myös neuvolaa varten.

Koulu suunnitellaan siten, että sen yhteyteen voidaan  rakentaa 2020-luvulla esiopetuksen, yläkoulun ja päiväkodin tilat, kun nähdään, miten oppilasmäärät todella keskusta-alueella kehittyvät.

Mikäli saavutetaan poliittinen yhteisymmärrys, paras vaihtoehto on lasten- ja nuortentalon rakentaminen heti.

Hovirinnan päiväkoti on elinkaarensa lopussa ja sen purkaminen on lähivuosien kysymys.

Valkeavuori

Uusi koulu rakennetaan lasten- ja nuortentaloksi esiopetustiloineen, päiväkoteineen ja neuvoloineen.

Koulu sijaitsee sivussa kaupungin väestönkasvun keskeiseltä alueelta, mutta palvelee hyvin keskustan itäosien tarpeita. Siksi ei koulun rakentaminen suurempaa oppilasmäärää varten tunnusta väestökehitystä eikä todellista tarvetta. Se myös veisi Hovirinnan oppilailta lähikoulun pedagogiset ja turvallisuusedut.

On myös hyvä nähdä se, että jos talossa on 1000 oppilasta, 150 päiväkotilasta ja samalla mäellä vielä 400 lukiolaista, muodostuu 1550 oppilaan kampuksesta valtava yksikkö. Väistämättä syntyy mm. turvallisuus ja logistisia ongelmia, jotka on viisasta havaita suunnittelussa.

Piispanlähde

Lastentalon vanha osa – entinen Piispanristin koulu – puretaan ja tilalle rakennetaan uudisosaan liittyvä uusi koulurakennus.

Rakentamisen yhteydessä on erityisen tarkkaan selvitettävä, voiko vanhan rakennuksen rakenteita enää mahdollista käyttää uuden rakennuksen osana vai pitäisikö kaikki purkaa pois.

Yläkoulun peruskorjaus ja lisärakentaminen selvitetään, suunnitellaan ja ajoitetaan lastentalon rakentamisen jälkeiseen aikaan.

keskustan koulut 2018

 

8.5.2018 /HR

Kaarinan vihreät