VALTUUSTOALOITE 31.8.2020
 
YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsen etu otetaan huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Lapset on huomioitava, koska he ovat muita väestöryhmiä haavoittuvammassa asemassa. Heidän äänensä ei kokoussaleissa kuulu, ellemme me aikuiset sitä sinne tuo. Tekemillämme päätöksillä saattaa olla lapsiin vaikutuksia, joita emme aina edes osaa ajatella. Usein vain sosiaali-ja terveyspuolella sekä sivistyssektorilla tehtävien päätösten oletetaan vaikuttavan lapsiin mutta kuten lapsiasianvaltuutettu Elina Pekkarinen osuvasti viime keväänä kannanotossaan kysyi, ymmärrämmekö me kuntapäättäjät todella miten valtava merkitys esimerkiksi kaavoituksella tai joukkoliikenteellä on lasten arkeen monesta muusta päätöksestä puhumattakaan?
 
Kaupunkimme arvoissa mainitaan ”avoimuus”. Strategiassamme puhutaan ”vuorovaikutuksesta” ja asioiden ”valmistelusta tulevaisuutta ja kokonaisuutta tarkastellen”. Puhumme myös asiakaslähtöisyydestä ja siitä, miten pyrimme osallistamaan tasavertaisesti kaupunkimme asukkaita. Lisäämällä päätöksenteko prosesseihin lapsivaikutusten arvioinnin sekä lapsibudjetoinnit, voimme nykyistä vakuuttaminen osoittaa strategian toteutumisen myös lapsiväestöä ajatellen.
 
Lapsivaikutusten arviointi tarkoittaa sitä, että päätöksiä ja toimenpiteitä arvioidaan lasten hyvinvoinnin ja heidän oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Sillä siis varmistetaan, että lapsen etu otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Arviointia tehtäessä tulee myös selvittää ja huomioida lasten ja nuorten oma näkökulma.
Tarkastelemalla päätöksiä lapsivaikutusten kautta, voimme parhaimmillaan pienentää eriarvoisuutta eri lapsi- ja nuorisoryhmien välillä, kykenemme ennakoimaan tulevia palvelutarpeita sekä välttämään hukkainvestointeja sekä virhearviointeja päätöksiä tehtäessä.
 
Lapsivaikutusten arvioinnin rinnalla on tärkeää toteuttaa lapsibudjetointia eli seurata ja arvioida lapsiin kohdistuvia määrärahoja kokonaisuutena hallinto- ja toimialarajat ylittäen. Toisin kuin usein luullaan, ei lapsibudjetoinnilla tarkoiteta erillisen ”lasten talousarvion” tekemistä vaan kyseessä on vaikuttava työkalu, jolla seurataan mihin lapsiin kohdistetut rahat menevät ja minkälaisia tuloksia ne tuottavat. Lapsibudjetoinnin varsinaisena tavoitteena voidaan nähdä palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin mahdolliseksi tekeminen. Se on myös tärkeä keino varmistaa, että lapsiin, nuoriin ja perheisiin suunnatut voimavarat ovat riittäviä ja viisaasti sekä toisaalta kustannustehokkaasti kohdennettuja.
 
Sekä lapsibudjetointi että lapsivaikutusten arviointi liittyvät läheisesti myös UNICEFin lapsiystävällinen kunta -malliin, jonka käyttöönottoa on tässä salissa aiemmin ehdotettu valtuustoaloitteen muodossa. Kaarina ei kuitenkaan tuolloin lähtenyt tavoittelemaan kyseistä tunnustusta ja nyt olisikin korkea aika ottaa konkreettisia askeleita, jotta voimme myös päätöksentekoprosessien taholta todeta olevamme lasten puolta pitävä kaupunki.
 
Kaarinassa tehdään äärettömän hyvää työtä lasten ja perheiden kanssa useilla eri toimialoilla. Meillä on ammattitaitoinen henkilöstö, joka pitää lapsen puolta. Mutta ollaksemme aidosti lapsiystävällinen kaupunki, tulee lapsen ääni kuulua myös päätöksenteossa. Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetoinnin tulisi olla itsestäänselvä osa kaupunkimme päätöksentekoa. Viranhaltijoilta saadun tiedon mukaan kaupungissa on edistetty alustavasti lapsivaikutusten arvioinnin pilottia, mikä on hieno juttu. Tätä on tärkeää jatkaa erityisesti nyt kun koronakriisin myötä myös kuntatasolla joudumme tekemään monia vaikeita päätöksiä nyt ja tulevaisuudessa.
 
Näin ollen me allekirjoitetut valtuutetut esitämme, että Kaarinan kaupunki pilotoi ja ottaa käyttöön lapsivaikutusten arvioinnin sekä lapsibudjetoinnin aina kun päätös on strategisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti merkittävä tai kyseessä on merkittävä muutos palveluissa tai kyseessä on uusi palveluiden järjestämistapa.