Kaarinan johdosta Matti Alander ja Mikko Aaltonen kirjoittivat jätehuollosta 20.5. Pääviesti oli huoli jätehuoltoa hoitavien yritysten selviämisestä, alan työllisyydestä ja asukkaan päätäntävallan katoamisesta.
Huoli on turha, sillä kunnat eivät ryhdy jätteen kuljettajiksi. Samat yritykset ja ihmiset tekevät työn, kun jätehuolto järjestetään ja valvotaan kuntien tai LSJH:n hoitamalla kilpailutuksella. Yksityisyrittäjät huolehtivat edelleen sekä jätekuljetuksesta että kerätyn materiaalin uudelleenkäytöstä, jalostamisesta ja jakavat kaupalliset hyödyt. Pienyrittäjillä on sama mahdollisuus selvitä kilpailussa, hinnat ovat koko maakunnassa pitkälti samat, materiaalikierrätyksen kehittäminen onnistuu yhteistyöllä ja ympäristön puhtaus säilyy parempana. Voiton optimointi on yrityksen tehtävä, eivät viimemainitut kestävän kehityksen osatekijät.
Sillä kunnat vastaavat ympäristön kokonaisedusta. Kirjoituksista puuttuu tärkeä näkökohta. Yritykset eivät huolehdi jätehuollosta kokonaisuutena niin, että se kattaisi jokaisen jätesäiliön ja viemäriverkoston ulkopuolisen lietesäiliön.
Järjen vastaista on, kun yhdellä kadulla ajaa useita jäteautoja tyhjentämässä säiliön sieltä, toisen täältä. Turha ajo on kuitenkin jatkunut vuosia osassa maakuntaa.
Ympäristölautakunta vastasi 20.4.20 kokouksessa Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnalle aiheesta kunnan vaiko kiinteistöhaltijan järjestämä jätekuljetus. Ensin mainittu, virkamiehen hyvin perustelema pohjaehdotus hävisi äänestyksessä jälkimmäiselle. Vaikka Turun ympäristöviranomaiset selvittivät pari vuotta sitten: ” Kiinteistönhaltijan järjestämä kuljetus on kokonaislogistisesti tehottomampi ja … energiatehokkuuden ja ympäristönvaikutusten kannalta huonompi kuin kunnan järjestämä kuljetus.” Enemmistö katsoi yksityistä jätekuljetusta oman kotikadun kannalta eikä pitänyt tärkeänä kunnan ympäristövastuuta ja kaiken materiaalikierrätyksen kehittämistä. Käytin näitä perusteluja eriävässä mielipiteessä pöytäkirjaan.
Aaro Kiuru
Kaarinan ympäristölautakunnan jäsen (vihr)