Valtuutettu Päivi Huhtanen jätti vihreiden valtuustoryhmän ja muiden allekirjoittajien valtuustoaloitteen viherpuolen vahvemmasta roolista rakennushankkeidemme suunnitteluprosessissa (KNA/1549/10.03.02.00.00/2024):
”Kaupungissamme on käynnissä suuri julkisten rakennusten rakennuttamisbuumi, johon investointiohjelmaan kurkistamalla ei ole hetkeen tulossa loppua. Uusien rakennusten yhteyteen suunnitellaan pihat ja parkkipaikat. Kaarinalaiseen tyyliin on kuulunut varsinkin parkkialueiden kohdalla suosia asfalttikenttiä, joissa loistaa luonnon poissaolo. Hovirinnan koulutalon parkkipaikka keskellä ydinkeskustaamme on tästä karu esimerkki. Viimeisimpänä asfalttikentän taidonnäytteenä mainittakoon Piispanlähteen nuortentalon parkkipaikka, jonka alta onnistuttiin poistamaan kaikki kasvillisuus ja alue näyttää lähinnä karulta asfalttipuistolta.
Puut ovat tutkitusti tehokkain keino viilentää kaupunkiympäristöjä. Puut säästävät palan luontoa rakennetussa ympäristössä ja tekevät kolkonkin parkkipaikan astetta viihtyisämmäksi. Esteettisten arvojen lisäksi tulee muistaa kasvillisuuden tuomat muut hyödyt niin ihmisten kuin eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille kuin myös kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteille. Asiaan jo kevyesti perehtyessä huomaa, että ihmisten ja esimerkiksi pölyttäjien tarpeet ovat samanlaiset: molemmat hyötyvät runsaasta ja monipuolisesta viherrakentamisesta. Todettakoon myös, että mustat pikikentät eivät sovi strategioidemme lauseisiin kuten ”viihtyisä lähiympäristö”, ”hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti”, ”Kaarina – luonnollisesti yhdessä”, ”Kaarina tekee
vastuullisia ympäristöratkaisuja sekä edistää ympäristötietoisuutta”, eikä kunnioita asukkailtamme toistuvasti esiin tulevaa toivetta vehreämmästä rakennetusta kaupunkiympäristöstä. Kaupunkilaisten arkireittien vihertämisen on todettu olevan yksinkertainen terveyden edistämistoimi, joka luo sosiaalista tasa-arvoa eikä vaadi toteutuakseen ihmisten käyttäytymisen muuttamista.
Me allekirjoittaneet esitämmekin, että talonrakennuspuolen tulee jatkossa konsultoida viherpuolta jo suunnitteluvaiheessa ja valjastaa myös heidän ammattitaitonsa viherrakentamisesta rakennuttamisprojektien käyttöön. Lisäksi toivomme, että jo rakennettujen asfalttikenttien ja kadun varsien vehreyttäminen otetaan viherpuolella suunnittelun kohteeksi ja tavoitteeksi.
Aiheeseen liittyviä julkaisuja:
Buse C.G., Oestreicher J.S., Ellis N. R., Patrick R., Brisbois B., Jenkins A. P., McKellar K., Kingsley J., Gislason M., Galway L., McFarlane R. A., Walker Frumkin H. & Parkes M. 2018. Public health guide to field developments linking ecosystems, environments and health in the Anthropocene. Epidemiol Community Health 2(5), 420─425. Saatavissa: https://jech.bmj.com/content/72/5/420.
Kuukka K., Lehtonen A. & Pulkki J. 2019. Kansanterveystieteen ekologinen käänne – Kohti ekososiaalista terveysparadigmaa. Sosiaalilääketieteellinen
Aikakauslehti 56(4). Saatavissa: https://journal.fi/sla/issue/view/6014 Paloniemi, R., Vikström, S., Rekola, A., Mäkinen, K., Marttunen, M., Hjerppe, T., Sane, M., Syrjänen, K., Koskela, I-M., Aulake, M., Hautamäki, R., Ariluoma, M., Kehvola, HM., Matila, A., Häyrynen, M., Hankonen, I., Tuomenvirta, H., Pilli-Sihvola, K., Votsis, A. & Haavisto, R., 2019, Kestävää kaupunkisuunnittelua: luontopohjaiset ratkaisut maakunnissa ja kunnissa. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Saatavissa: julkaisuarkisto Valto
Turppa, Minna 2022. Viheralueet terveyden edistämisessä: Tarkastelussa alemmat sosioekonomiset ryhmät. Tampereen yliopisto. Saatavissa:
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206085555
Uimonen, L., 2020. Arkkitehdin luontotieto: luonnon monimuotoisuus kaupunkisuunnittelussa. [e-kirja] Tampere: Tampereen yliopisto. Saatavissa:
Tampereen yliopiston avoin julkaisuarkisto
Yli-Pelkonen, V., 2009. Luontoalueiden ja ekosysteemipalveluiden säilyttäminen kasvavassa kaupunkirakenteessa ja ilmaston muuttuessa. Julkaisussa Faehnle, M. Bäcklund, P. & Laine M. (toim.), Kaupunkiluontoa kaikille?: Ekologinen ja kokemuksellinen luontotieto kaupungin suunnittelussa. 6.painos [e-kirja] Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. s. 73–81. Saatavissa: JYKDOK verkkosivusto”