Turku ja Raisio julkaisivat maanantaina 5.2. selvityksen joukkoliikenteestä. Se, valitaanko ratikka vai superbussi, ratkea aikanaan Turun valtuustossa, mutta kummallakin on omat kaistat ja etuajo-oikeus. Ja ratkaisuihin voi vaikuttaa, jos olemme mukana.
Selvityksen mukaan paras raitiotielinjan vaihtoehto kulkisi Varissuolta Länsikeskuksen kautta Raisioon. Kaarina ei selvästikään ollut mukana tässä selvitystyössä.
Meillä suunnitellaan Piispanristi-Lemunniemi-alueelle asuntoja 10 000 ihmiselle, Oskarin aukion läheisyyden asukasmäärä kasvaa vauhdilla. Kaarina pyrkii olemaan hyvä kaupunki asua, jos vain töitä riittää – pääosin Turusta. Miten Kaarinan päättäjät ovat suunnittelemassa kaarinalaisten joukkoliikennemahdollisuuksia Turun suuntaan (työt, koulut, opiskelut, harrastukset etc)? Sitä ei selvästikään toteuteta tulevaisuudessa henkilöautoilla.
Tunnetusti 40 metrin pituiseen joukkoliikenneajoneuvoon (erityisesti mukavammin vielä ratikan kyydissä) mahtuvat 200 ihmistä vaativat yksityisautoissa (kuljettajan lisäksi välillä toinenkin henkilö kyydissä) puolen kilometrin verran katutilaa. Lisäksi henkilöautoilu aiheuttaa paljon suuremmat ympäristörasitukset. Toki se on käyttäjälleen mukavaa.
Olen pariin kertaan puhunut asiasta ympäristölautakunnan kokouksissa saamatta vastakaikua. Kaupungin joukkoliikennesuunnitelmat tuntuvat perustuvan nykyisten bussilinjojen kehittämiseen.
TS:ssa on menneinä vuosina ollut monia mielipidekirjoituksia joukkoliikenteestä. Laskin (yhdessä Turun valtuuston Saara Ilvessalon kanssa, TS 26.3.2014) arvion, että potentiaalisen ratikan käyttäjiksi siirtyvä osa Turun ja ympäristön 300 000 asukkaista käyttää vuosittain omaa rahaa jopa 200 miljoonaa euroa yksityisauton kustannuksiin. Parin vuoden, nyt ”ulkomaille virtaavalla” rahalla (autoinvestointi, polttoaine jne.) maksettaisiin joukkoliikenteen ensi vaiheet. Ratikka- tai superbussiratkaisulla on siis vahva kansantalous- ja kauppatasenäkökulma.
Yhteiskunnan junaraiteita, Kaarinassa Littoisten ja Piikkiön alueella, ei ole Turun ja ympäristön suunnitelmiin sisällytetty. Toki tähän liittyy ongelmia kuten yksiraiteisuus ja samanaikainen kaukoliikenne.
Riittävän tiheä ja toimiva joukkoliikenne on arvokas asia hyvinkin monesta tunnetusta syystä tämän päivän maailmassa, puhumattakaan tulevassa. Meillä ei ole muuta mahdollisuutta myöskään globaalin vastuumme kannalta.
Mitä suunnitelmia on Kaarinassa? Milloin olemme mukana seudun tulevassa joukkoliikenneverkostossa? Pyydän päättäjiltä julkisia vastauksia perusteluineen.
Aaro Kiuru, Kaarinan Ympäristölautakunnan jäsen (Vihreä)
Margit Forssell, Kaarinan Ympäristölautakunnan varajäsen (RKP)
Kirsti Palmu, maisemasuunnittelija
Julkaistu Kaarina-lehdessä 14.2.2018