Kaarinassa on ollut asutusta kivikaudesta lähtien yhtäjaksoisesti tähän päivään asti. Merkittävin viime vuosien vanha rakennuslöytö tehtiin vuonna 2013 Ravattulan Ristimäestä. Silloin sieltä löytyi Suomen vanhimman kirkon paikka. Kirkko oli rakennettu hirsistä 1100-luvulla.
Kaupungin vanhaa rakennuskantaa lähinnä 1700-luvulta alkaen on inventoitu aikanaan. Piikkiön tultua osaksi Kaarinaa saimme lisää vanhoja rakennuksia: kartanoita, maalaistaloja ja yksittäisiä rakennuksia. Kaikki ne kiinnittävät meidät menneeseen ja elettyyn elämään.
Suurin osa yli satavuotiaista rakennuksista on rakennettu hirsistä. Rakennusten säilyminen riippuu paitsi ymmärryksestä ja arvostuksesta, myös tiedosta niiden iästä ja merkityksestä.
Kulttuuri- ja rakennushistoria kulkevat käsi kädessä. Ne kertovat elinkeinoista, tavoista, taitavista käsistä ja elämisen edellytyksistä. Ne ovat vahvinta suomalaisuutta: kovaa työtä, ankaraa elämää, huikeaa osaamista ja vahvoja perinteitä.
Koska edelleen Kaarinasta löytyy vanhoja arvorakennuksia, joista ei ole tietoa ja joiden arvoa ei ole havaittu, on koko kaupungin kattava täydennysinventointi tarpeen. Se sopii mainiosti hankkeeksi tällaisena vuonna, kun Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään.
Ehdotamme, että kaupunginhallitus ryhtyy toimiin koko Kaarinan vanhan rakennuskannan täydennysinventoinnin suorittamiseen tänä vuonna.
Valtuustoaloite 23.1.2017