Valtuutettu Päivi Huhtanen jätti 9.2.2026 valtuustoaloitteen vihreän valtuustoryhmän puolesta suurpetojen ja ei-haitallisten lajien metsästyksen rajaamisesta Kaarinan omistamilla maa-alueilla.
Kuva: Pixabay
Tausta
Kaarina on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, ilmasto ja ympäristövastuuseen sekä lähiluonnon vaalimiseen. Kaarinan alueella kaupungin omistamat metsä- ja maa-alueet ovat lähellä asutusta ja aktiivisessa virkistyskäytössä. Näillä alueilla harjoitetaan metsästystä kaupungin myöntämillä luvilla tai metsästysvuokrasopimuksilla. Sopimuksien päivittäminen tarjoaa mahdollisuuden arvioida lupaperiaatteet uudelleen niin, että ne tukevat ihmisten ja eläinten yhteiseloa Kaarinan omistamilla metsäalueilla.
Valtakunnallisesti valmistellaan edelleen suurpetojen — kuten suden, ilveksen ja karhun — sekä jopa saukon metsästyksen sallimista. Useat asiantuntijatahot ovat arvioineet valmistelua puutteelliseksi ja EU-oikeuden vaatimuksiin nähden ongelmalliseksi, erityisesti suojelutason ja poikkeuslupien kriteerien osalta.
Perustelut
1. Suurpedot ja EU-oikeus
Susi, ilves, karhu ja saukko kuuluvat EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY, liitteet II ja IV) tiukasti suojeltaviin lajeihin. Poikkeaminen suojelusta edellyttää tarkkaa tapauskohtaista harkintaa, eikä laajamittainen kannanhoidollinen metsästys täytä automaattisesti EU-oikeuden vaatimuksia. Kaupunki voi maa-alueidensa omistajana asettaa metsästykselle huomattavasti tiukempia rajoja kuin valtakunnallinen minimitaso edellyttää.
2. Lajien välinen yhteiselo kaupunkiympäristössä
Kaarinassa kaupunkimetsät, ulkoilureitit, koululaisten luontokohteet ja luonnonsuojelualueet muodostavat merkittävän osan kuntalaisten arkea. Samoilla alueilla sallitaan tällä hetkellä monenlaista metsästystä, mikä voi aiheuttaa ristiriitaa turvallisuuden, ekologisuuden ja kaupunkilaisten kokemuksen välillä. Rinnakkaiselon vahvistaminen edellyttää, että kaupunki tunnistaa myös muiden lajien itseisarvon — ei vain niiden mahdollisen hyödyn tai haitan ihmiselle.
3. Metsästyksen kohdentaminen todellisiin haittoihin
Jos metsästystä halutaan jatkaa kaupungin omistamilla alueilla, sen tulee kohdistua ongelmia aiheuttaviin tai ekologisesti perusteltuihin kohteisiin, kuten:
- haitallisiin vieraslajeihin (esim. minkki, supikoira)
- liikenneturvallisuuden kannalta merkittäviin hirvieläimiin (valkohäntäpeura, hirvi, metsäkauris)
- luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen (esim. lintujen pesinnän suojeleminen)
Sen sijaan kotoperäisten, suojelua vaativien tai ihmiselle harmittomien lajien — kuten suurpetojen, kettujen, mäyrien ja muiden vastaavien —metsästykselle ei ole ekologisesti tai sosiaalisesti kestävää perustetta kaupungin omistamilla alueilla.
4. Kaarinan ilmasto- ja luontotavoitteet
Kaarinan strategiset linjaukset painottavat kestävää luonnonhoitoa, monimuotoisuuden turvaamista ja viherrakenteen vahvistamista. Metsästyksen salliminen lajeihin, jotka eivät aiheuta haittaa tai jotka ovat suojeltuja, voi olla ristiriidassa kaupungin tavoitteiden kanssa. Kaarina voi näyttää asiassa mallia muille kunnille.
Aloite
Me Kaarinan Vihreiden valtuustoryhmä ja muut allekirjoittaneet esitämme, että:
1. Kaarinan kaupunki kieltää kotoperäisten suurpetojen (susi, ilves ja karhu) sekä saukon metsästyksen kaikilla omistamillaan maa alueilla vuodesta 2026 alkaen. Häiriökäyttäytyvien yksilöiden metsästys voidaan edelleen sallia poikkeusluvalla.
2. Kaarina päivittää metsästysvuokrasopimusten periaatteet siten, että mahdollinen metsästys kohdistuu haittaa aiheuttaviin hirvieläimiin ja haitallisiin vieraslajeihin sekä luonnon monimuotoisuudenturvaamiseen.
Yhteenveto
Kaarinan tulee linjata metsästys niin, että kaupungin omistamilla alueilla luonnon monimuotoisuus, lajien suojelu sekä ihmisen ja muun elollisen turvallinen rinnakkaiselo asetetaan etusijalle. Linjausten tulee olla ekologisesti kestäviä sekä EU-oikeuden ja kuntalaisten arvojen mukaisia.